Kuukauden päivät piti ajatella ääneen ja huokailla käsi poskella ;).

Olin nähnyt monessa blogissa salaisten neuleystävien ihania lankalähetyksiä. Vinkkiä miehelle... minuakin voi muistaa, vaikkei hän SNY olekaan. Turha toivo, mitään ei tapahtunut, kunnes...

Eräänä viikonloppuaamuna aamupalapöydässä aloin haaveilemaan: "Voi voi, mulla on sellanen tunne, että mulla on salainen neulemiesystävä ;), joka voi muistaa ihan millä hetkellä hyvänsä." Lapset katsoivat hölmistyneinä toisiaan. "Höh! Se on isä.", sanoi 7 vuotias tylsästi. "Sehän ei voi olla isä, koska hänellä ei ole tapana muistaa, ainakaan kovin helposti ;)."

Menikin muutama viikonloppu. Olin jo heittänyt toivon salaisesta neulemiesystävästä, kunnes viime lauantaina mies heilautti, ota koppi tyyppisesti, muovipussin: "Joku mustatakkinen mies tuli vastaan ja antoi tällasen ja sano, että anna vaimolles."

Lapset ihan varmuuden vuoksi kysyivät isältään. "Oliko sillä musta takki?, oliko sillä silmälasit?". "Joo, oli oli." "Ai jaa ;)."

432989.jpg Lankavyötteessähän on sydän :D.

432992.jpg Wau, käykö salainen neulemiesystävä kirppikselläkin :).

Kyllä haaveilu kannattaa. Näillä unelmilla pärjää taas pitkään :).